Mitä vangit muuttaisivat vankilaoloissa?

Jaana Haapasalo ja Tiina Hämäläinen

Rikoksentekijän persoonallisuuden ominaisuudet, vankeuden yleiset vaikutukset, vankeusajan pituus ja vankilaolojen puutteet voivat yhdessä vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaiseksi vankeusaika muodostuu. Mitä suomalaiset vangit muuttaisivat vankilaoloissa?

Vankilaympäristön ja -olojen merkitystä rikoksentekijän psyykkiselle hyvinvoinnille vankeusaikana ei voi väheksyä. On tosin selvää, että jo vapauden menetys ja eristäminen sinänsä heijastuvat moneen asiaan vangin elämässä. Etenkin läheisen ihmissuhteen menettäminen vankilaan joutumisen seurauksena voi selvästi vaikeuttaa sopeutumista vankilaelämään (Harding & Zimmerman, 1989). Hardingin ja Zimmermanin (1989) mukaan reaktiiviset stressioireet vähenevät kahden kuukauden kuluessa vankilaan saapumisesta. Tämän lähes jokaiselle vaikean alun jälkeen lienee vankilaoloilla yhä enemmän merkitystä sopeutumisessa vankeuteen. Fyysisen ympäristön lisäksi vankilan sisäisillä toimintatavoilla on merkitystä. Vankilan sisäiset kurinpitokeinot voivat olla kuin "vankila vankilassa" ja vaikuttaa suuresti psyykkiseen hyvinvointiin. Eristysrangaistuksen vaikutuksista vangin mielenterveyteen tiedetään paljon: eristys voi aiheuttaa häiriöitä havaintojen, ajattelun, muistin ja tunne-elämän alueilla (Grassian, 1983; Grassian & Friedman, 1986).

Zamblen ja Porporinon (1988) mukaan perheen ja ystävien, vapauden ja erilaisten asioiden ja toimintojen kaipaaminen olivat erityisesti vankeuden alussa vaikeita asioita. Myös vankilakulttuurin sisäiset ristiriidat, menneisyyteen ja tulevaisuuteen liittyvät huolet, vankilaolojen yksitoikkoisuus, vankilaolot sinänsä, terveydenhoitopalvelut sekä henkilökunnan vähäinen koettu apu ja tuki tulivat tutkimuksessa esiin keskeisinä vankeusajan ongelmina. Samantyyppisiä ongelmia on kuvattu aikaisemmissakin tutkimuksissa (Bondeson, 1974; Johnson & Toch, 1983; Toch, 1975). Stressiä vankilassa voivat tuottaa myös pakollinen yhdessäolo muiden vankien kanssa ja vankilahierarkiaan liittyvät seikat (Toch, 1975).

Seurauksia vankilaolojen ja rikoksentekijän elämäntavan ja persoonallisuuden yhteisvaikutuksesta voivat olla mm. päihteidenkäytön lisääntyminen vankilaoloissa ja vankilaitsemurhat (Danto, 1989). Samalla tavoin vankilaväkivalta (Cooke, 1989) ja reaktiiviset mielenterveyden häiriöt voivat olla yhteydessä sekä rikoksentekijän persoonallisuuteen ja elämäntapaan että vankilan olosuhteisiin. Mielenterveysongelmista kärsiviin vankeihin on kiinnitetty melko paljon huomiota (Howells & Hollin 1993, Hodgins, 1993; Monahan & Steadman, 1983; Steadman, McCarty & Morrissey, 1989), mutta muiden vankien vankeuskokemuksista on kannettu vähemmän huolta.

Suomessa vankien vankeusaikana kokemista ongelmista ei juuri ole tehty psykologisia tutkimuksia. Ulkoisiin vankilaoloihin liittyvistä ongelmista vangit ovat tuoneet esiin lähinnä vankilan palvelut ja toiminnot (erityisesti vähäiset harrastusmahdollisuudet), vankilasäännöt sekä yksityisyyden puutteen ja ahtauden (Auvinen, Hakkarainen & Hiekkala, 1991). Myös vankilan ankeus, likaisuus ja huonokuntoisuus koettiin usein ongelmaksi. Vankien sisäiset ongelmat liittyivät menneisyyden ajattelemisen ahdistavuuteen, kokemukseen elämän sotkemisesta rikoksilla, kokemukseen vankilasta ajantuhlauksena, laitostumiseen ja pelkoon takaisin vankilaan joutumisesta (Auvinen ym., 1991). Vankilassa koetut ongelmat ovat todennäköisesti yhteydessä vankilan tilojen kuntoon, vankilahenkilökunnan laatuun ja määrään, tuomion pituuteen, vankilan ulkopuolisten kontaktien ja toimintojen laatuun ja määrään sekä vangin persoonallisiin ominaisuuksiin.

Koska vangit kokevat vankilaolot ongelmallisiksi, on kiinnostavaa kysyä, millä tavoin he haluaisivat muuttaa vankilaoloja. Tässä kirjoituksessa esitetään yhteen vankilaolojen muuttamista koskevaan tutkimuskysymykseen annetut vastaukset. Kysymys sisältyi laajaan nuorten rikoksentekijöiden lapsuuden väkivalta- ja laiminlyöntikokemuksia selvittävään tutkimukseen, jossa oli mukana 89 nuorta vankia seitsemästä vankilasta (Haapasalo, 1994). Vankien iän keskiarvo oli 20.3 vuotta (keskihajonta 1.36). Heidät oli tuomittu eriasteisista omaisuus- ja väkivaltarikoksista. Noin kuusi tuntia kestäneeseen tutkimushaastatteluun sisältyi vankilaoloja koskeva osa, jossa kaikille esitettiin seuraava instruktio: "Kerro vielä vapaasti kaikesta, mitä haluaisit muuttaa vankilaoloissa." Vastaaja sai tulkita kysymyksen joko senhetkistä vankilaansa tai yleisemmin vankilaoloja koskevaksi.

Tutkimushenkilöiden vastaukset kirjattiin muistiin mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Koska tutkimushenkilöiden ja näin ollen myös vastausten määrä vaihteli vankilasta toiseen, tarkastellaan tässä vastauksia vain yhdestä vankilasta. Kyseessä on siten yksittäistapaustutkimus, jossa analyysiyksikkönä on yksi vankila. Kyseisessä vankilassa 41 vankia antoi vastauksen vankilaolojen muuttamista koskevaan kysymykseen. Analysoitavia vastauksia kertyi 107.

Muutosehdotusten kategoriat

Vankilaolojen muuttamista koskevaan kysymykseen annetut vastaukset luettiin aluksi huolellisesti läpi, ja sen jälkeen ne luokiteltiin 10 kategoriaan vastauksen sisällön mukaan. Vastausten luokittelun apuna käytettiin laadulliseen analyysiin tarkoitettua Textbase Alpha -tietokoneohjelmaa (Tesch, 1989), joka helpottaa vastausten koodaamista kategorioihin ja nopeuttaa tiedon yhdistelyä ja järjestämistä. Samaan vastaukseen voidaan liittää erilaisia koodeja, ja ohjelman avulla on helppo löytää esimerkiksi samalla koodilla varustetut vastaukset suuresta vastausmäärästä. Ohjelmalla voidaan myös laskea yksittäisten sanojen esiintyvyys tai tiettyjen koodien esiintyvyys koko aineistossa tai aineiston valikoiduissa osissa.

Vankien antamista vastauksista muodostettiin seuraavat kategoriat:

1. Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Vastauksissa kuvattiin vähäisiä liikunta-, ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia.
2. Asuinolot ja hygienia. Vastauksissa käsiteltiin vankilaympäristön fyysisiä puutteita ja vaikeuksia hygienian hoidossa.
3. Yhteydenpito. Vastaajat kertoivat vaikeuksista pitää yhteyttä vankilan ulkopuolelle, "siviiliin".
4. Työ. Vastauksissa arvioitiin vankilassa järjestettävää työtä ja siitä saatavaa palkkaa.
5. Lomat. Vastauksissa kerrottiin vankilan poistumislupakäytännöistä.
6. Sellin ovet. Vastauksissa kuvattiin sellien ovien kiinni pitämistä ja vapauden rajoittamista.
7. Säännöt. Vastaajat puhuivat vankilan sisäisistä järjestys- ja muista säännöistä.
8. Tapaamiset. Vastaukset koskivat vankilan perhe- ja muita tapaamisia.
9. Ruoka. Vastaajat arvioivat vankilaruuan laatua.
10. Vartijat. Vastaajat tekivät huomioita vartijoiden toiminnasta ja suhtautumistavoista.

Ne yksittäiset muutosehdotukset, joita ei voitu luokittaa kategorioihin, on jätetty analyysista pois.

Vankien vastaukset: miten vankilaoloja pitäisi muuttaa?

Seuraavassa esitetään kaikki kategorioihin saadut vastaukset yhdessä vankilassa. Tähän esitystapaan päädyttiin vastausten pienen määrän takia. Esitystapa tuo havainnollisesti esiin myös vastausten samankaltaisuuden. Kategoriat on järjestetty suuruusjärjestykseen. Vastausten lukumäärä on mainittu suluissa kategorian yhteydessä.

Säännöt (n = 19):

- Systeemi uusiks.
- Säännöt huonot, sängyn petaaminen ja työpakko.
- Kaikki semmonen, mikä on omaa, on minimissä: ei saa ostaa purkkaa, ei tusseja, kukkia. Selitykset on hihasta temmattuja: pullolla voi kolauttaa.
- Rangaistukset huonoja, ja yleensä kaikki kärsii, jos joku töppää.
- Oman rahan käyttöosuus suuremmaksi.
- Vartija kyttää vieressä, kun puhuu puhelimessa.
- Osto-oikeus suuremmaksi.
- Säännöt samanlaisiksi kun muissakin vankiloissa.
- Osto-oikeus suuremmaksi.
- Rosisreissulla joutuu putkaan eikä läänille niinku pitäs.
- Kanttiini vois olla joka päivä.
- Kanttiinikäyntejä enemmän.
- Puhelimessa puhuttaessa ei olis vartijaa vieressä.
- 2/3 -lusimisen poistaisin. Naiset ja miehet samaan taloon.
- Ei vartijoita kuuntelemassa.
- Selliratsiat eli tarkastuksia on liian usein, jopa kolme-neljä kertaa päivässä.
- Säännöt (pitäisi muuttaa).
- Säännöt liian tiukat.
- Ostoraja pitäis ottaa pois.

Tapaamiset (n = 15):
- Paremmat tapaamiset.
- Paremmat tapaamisolosuhteet.
- Perhesuhteiden hoitaminen on lähes mahdotonta. Perhetapaamiset ovat vaan kahden tunnin mittaisia ja niiden saaminen ei ole säännöllistä. Hyvin usein tapaamista joutuu odottamaan jopa kuusi viikkoa.
- Perhetapaamistiloja lisää.
- Tapaamistilat paremmiksi.
- Tapaamiset pitempiä ja useammin.
- Tapaamisajat pidemmiksi.
- Tapaamis- ja yhteydenpitomahdollisuus.
- Tapaamisaikoja.
- Tapaamistilat sais olla yksityishuoneita.
- Tapaajien rajoitukset: ei saa tuoda kuin lehtiä.
- Perhetapaamiset pitemmiksi.
- Tapaamisia useammin.
- Sitte perhetapaamiset paremmiksi.
- Perhetapaamisia enemmän.

Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet (n = 13):
- Ulkoilu sais olla parempaa, montussa ei oo mitään tekemistä varsinkaan talvella.
- Saisi olla enemmän liikuntamahdollisuuksia.
- Ulkoilut pitemmiksi ja nää harrastusmahdollisuudet paremmiksi.
- Ulkoilu monipuolisempaa.
- Harrastusmahdollisuudet (pitäisi muuttaa).
- Ulkoiluja sais olla enemmän.
- Harrastusmahdollisuuksia enemmän.
- Toimitiloja lisää.
- Opiskelumahdollisuuksia enemmän.
- Urheilu- ja punttisalivuoroja enemmän.
- Ulkoiluja enemmän.
- Ulkoilua enemmän ja useammin ja liikuntaohjausta.
- Enemmän liikuntamahdollisuuksia.

Vartijat (n = 13):

- Sit tärkein et toi vanha liitto saatais kaadettua noista pampuista. Tossakin on nuorempaa väkee mut tuntuu et toisivat ongelmansa kotiin. Nuoretkin menee siihen samaan, että vankien olo pitää tehdä hankalaksi, ei voi osoittaa minkäänlaista ystävällisyyttä, se ois outoo.
- Toikin macho-(vartijan nimi).
- Vartijat elää liikaa ohjekirjan takii, noi ratsiat on täällä ihan haista paska.
- Vartijat nipottaa, vittuilee.
- Vartijat on asioista liian pikkutarkkoja. Täällä katsotaan jokaista elettä, suurin osa vartijoista on huonoja.
- Ne pelkää. Vartijoiden asenne on vinksahtanu.
- Asiallisia vartijoita.
- Joidenkin vartijoiden suhtautumista voisi muuttaa. Vartijat kohtelee työkohteena eikä ihmisenä.
- Yleistä asennoitumista vartijoiden ja muun henkilökunnan taholta. Niin että asioita hoidettaisiin yleensäkin inhimillisellä tavalla.
- Asennoituminen vartijoilla samassa putkessa. Vanki on ihminen eikä koira.
- Vartijat on sellasia pitkän aikaa olleita, jotka ei puutu asioihin. Jos olisi huono olla, vois mennä kertomaan.
- Et vartijat tajuis, et me asutaan täällä, niille se on vaan työtä. Tuntuu, et olis joku eläin niille.
- Vartijat sais olla täysin erilaisia. Sais olla sellasia kun sosiaaliohjaajat. Ne ajais tämmösessa paikassa asioita. Vartijat yrittää tehdä asiat vaikeiksi.

Yhteydenpito (n = 11):

- Puhelut pitemmiksi.
- Korttipuhelin.
- Jokaiselle vangille puhelinkortti.
- Puhelinkortit käyttöön.
- Yhteydenpitomahdollisuus.
- Puhelinsoittoja enemmän.
- Puhelimet omille kerroksille.
- Pitäis olla korttipuhelin.
- Paremmat mahdollisuudet pitää yhteyttä siviiliin.
- Puhelinsoittomahdollisuus vapaammaksi ja paremmaksi.
- Puhelinsoittoja sais soittaa enemmän eikä vaan muutamana päivänä, eikä saa soittaa kun vitosella.

Asuinolot ja hygienia (n = 10):

- Pitäis olla oma wc kopissa.
- Intimiteettisuoja aika huono. Selliin mennään noin vain, kun ovet on auki.
- Suihkut joka huoneisiin.
- Wc joka selliin.
- Peseytyminen.
- Pinnat pois ikkunoista.
- Vessat selleihin, kun nyt niihin täytyy laputtaa.
- Vessanpöntöt selleihin.
- Suihkut ja vessat selleihin ja muutenkin siistimpää.
- Telkkarit joka selliin.

Työ (n = 9):

- Niinku toi työpakko. Se on poistettu teoriassa mutta käytännössä ei. Jos kieltäydyt töistä, joko meet töihin tai eristykseen.
- Lisää sisätöitä, enemmän työmahdollisuuksia.
- Paremmat työpaikat ja palkat.
- Palkkataso inhimilliseksi.
- Työstä kunnon palkkaa.
- Palkat suuremmiksi.
- Töissä ei tarttis käydä.
- Ettei tarttis käydä töissä ja muutenkin paremmat työmahdollisuudet.
- Työn ei tarvii olla pakollinen, jos se ei kiinnosta niin ei kiinnosta, ei tarviis joutua itäkolmoselle, suljetulle.

Ruoka (n = 7):

- Ruuat monipuolisemmiksi ja ravitsevammiksi. Hedelmät tuoreiksi, enemmän mausteita.
- Ruokaa useammin.
- Ruoka parempaa.
- Ruoka (pitäisi muuttaa).
- Enemmän ja parempaa ruokaa.
- Ruuat paremmaksi.
- Ruuat monipuolisempia, enemmän vitamiineja ja mausteita.

Sellin ovet (n = 6):

- Pidempään sellin ovet auki.
- Sellit pitempään auki.
- Vapaa-aikaa.
- Ovet vois olla enemmän auki ja vapaammat oltavat.
- Ovet auki enemmän.
- Sais kulkee itä- ja länsipään väliä vapaasti.

Lomat (n = 4):

- Enemmän lomia.
- Lomille pääsy helpommaksi.
- Lomat niille, joilla on niihin oikeus.
- Lomat auki helpommin.

Muutosehdotukset liittyvät luonnollisestikin aina kunkin vankilan tosiasiallisiin oloihin ja toimintatapoihin. Vankilassa, jossa ei ole perhetapaamisia, niitä kenties ehdotetaan järjestettäväksi, kun taas perhetapaamisia järjestävässä vankilassa muutosehdotukset liittyvät pikemminkin tapaamisten useuteen tai pituuteen. Edellä kuvatut muutosehdotukset eivät siten ole yleistettävissä muihin vankiloihin. Toisaalta muutosehdotusten kategorioiden soveltuvuutta muihin vankiloihin voitaisiin hyvin kokeilla, vaikka niiden sisältö vaihtelisi vankilasta toiseen. Tuloksia voidaan tarkastella kuitenkin sen suhteen, ovatko kontrolliin (esim. säännöt), ihmissuhteisiin (esim. tapaamiset, yhteydenpito) vai fyysiseen ympäristöön (esim. asuinolot ja hygienia) liittyvät seikat muutosehdotuksissa keskeisellä sijalla.

Vankilan säännöt herättivät eniten ajatuksia. Sääntöjen ohella vankilan kontrollia edustavat vartijat, joita koskevia vastauksia annettiin myös runsaasti. Vastaukset kertovat siitä, että vankilan sisäiset toimintatavat ja erityisesti kontrolli osana vapaudenmenetystä koetaan ongelmallisempana kuin fyysinen vankilaympäristö sinänsä. Asuinolojen, hygienian ja ruuan puutteita tuotiin esiin selvästi vähemmän verrattuna sääntöihin.

Ihmissuhteisiin ja inhimilliseen vuorovaikutukseen liittyvät asiat tuottavat vankilassa ongelmia. Tapaamisia, vartijoita ja yhteydenpitoa koskevat kategoriat painottavat ihmissuhteita ja vuorovaikutusta. Ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksien kategoriaan tulleet ehdotukset sisältävät myös vuorovaikutuksellisen puolen: vankilan yksitoikkoisuuteen kaivataan yhteistä toimintaa ja henkireikiä. Työ-kategoriaan annetut vastaukset viittaavat siihen, että mielenkiinnoton tai pakonomainen työ ei vastaa mielekkään toiminnan ja vuorovaikutuksen kaipuuseen.

Poistumislupia koskevaan kategoriaan tuli melko vähän vastauksia. Tämä voi heijastaa sitä, että nuorten vankien tuomiot ovat yleensä verraten lyhyitä ja lomien tarve siten pienempi, tai sitä, että vankilassa on myönnetty anojille lomia riittävästi.

Fyysisen vankilaympäristön heikkoudet eivät korostuneet vankien vastauksissa, mutta peseytymismahdollisuuksien lisääminen vaikutti realistiselta ja helposti toteutettavalta muutokselta. Samanlainen helposti aikaansaatava muutos lienee sellien ovien pitäminen auki nykyistä enemmän. Huomiota kiinnitti myös se, että eräät vangit toivoivat enemmän tai useammin ruokaa.

Vankien muutosehdotukset olivat yleisluontoisia ja samankaltaisia. Samassa vankilassa asuvat vangit näyttävät kokevan vankilaolonsa ja niiden puutteet samalla tavalla. Tutkimuksessa mukana olleet vangit olivat eri vaiheissa tuomiotaan, joten tottuminen vankilaan on voinut jossain määrin vaikuttaa annettuihin vastauksiin. Ensikertalainen, juuri vankilaan saapunut vastaaja ei tietenkään ole vielä tutustunut vankilaoloihin siinä määrin, että kykenisi antamaan ehdotuksia vankilaolojen muuttamiseksi. Kaiken kaikkiaan vangin yksilöllisiä ominaisuuksia suurempi merkitys muutosehdotuksissa lienee kuitenkin sillä, että vapauden menetys, sosiaalisten suhteiden vaikeutuminen ja kontrollin kohteeksi joutuminen koskevat kaikkia vankilaan joutuvia.