Vaikuttavaa vankeinhoitoa englantilaiseen tapaan Sari Koikkalainen Englannin sisäministeriöön kuuluvassa vankeinhoito-osastossa toimii erityinen vaikuttavaan vankeinhoitotyön tutkimiseen ja kehittämiseen erikoistunut yksikkö – ohjelmien kehittämisyksikkö (Programme Development Section). Osaston johtajana toimii psykologi David Thornton. Osastolla on kolme vastuualuetta, joista vastaavat alaansa perehtyneet psykologit tutkijoiden ja assistenttien avustamina. Ruth Mann vastaa seksuaalirikosten uusimista vähentävästä ohjelmatoiminnasta, Ruby Bell väkivaltaista käyttäytymistä vähentävistä ohjelmista sekä Linda Blud ajattelutaitojen harjoittamisohjelmasta (Cognitive Skills Programme, suom. ratkaisukurssi). Kehittämisyksikön henkilökunta koostuu kahdestatoista psykologista. Lähitulevaisuudessa osasto saa kaksi tutkijaa lisää kehittämis- ja tutkimustyön vauhdittamiseksi. Yksikön tehtävänä on ohjelmien kehittäminen, jota tehdään kiinteässä yhteydessä vankiloiden kanssa. Sisällöt päivitetään joka kolmas vuosi ohjelmien käyttöaikana ilmenneiden muutostarpeiden mukaan. Toinen päätehtävä on ohjelmien arvioiminen. Yksikön työssä painottuu menetelmällinen ote – ohjelmien vaikuttavien elementtien analysointi on olennaista. Kolmas tehtävä kytkeytyy kiinteästi vankeinhoitotyön kenttään – yksikkö tarjoaa suoraa tukea ja opastusta ohjelmia toteuttaville vankiloille. Yksikkö toimii keskeisenä neuvonantajana esimerkiksi yksittäisten vankitapausten ja myös laajemmin vankeinhoidon toimintapolitiikan linjaajana. Yksikkö tuottaa ohjelmien vaatiman koulutuksen vankeinhoitohenkilökunnalle. Ensimmäiset seksuaalirikosten uusimista vähentävät ohjelmat aloitettiin 90-luvun alussa. Eritasoisia ohjelmia toteuttaa nykyisin 25 vankilaa. Ajattelutaitoja englantilaiset vangit ovat voineet harjaannuttaa jo viiden vuoden aikana nyt jo 60 vankilassa. Väkivaltaista käyttäytymistä vähentävää ohjelmaa kokeillaan viidessä tiukimman turvallisuustason vankilassa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä ohjelman ottaa myös viisi muuta vankilaa käyttöön. Vireillä on kaikkia ohjelmia koskeva 10 vuoden seurantatutkimus. Seksuaalirikoksista tuomitut ovat vankiryhmä, johon kohdistuu suuria poliittisia paineita. Suuri yleisö haluaa vankeinhoidon tarjoavan rikoksentekijöille muuta kuin säilyttävää vankeinhoitoa. Englantilaisista vangeista noin 2000 (3.3%) on syyllistynyt seksuaalirikoksiin. Naisvankien määrä on nousussa. Kehityshaasteita tarjoavat naisille, nuorille rikoksentekijöille ja elinkautisvangeille suunnattavat ohjelmat. Tähänastinen kehitys on hyödyttänyt ainoastaan miesvankeja. Ohjelmiin jonottaville vangeille halutaan kehittää erityisiä motivointiryhmiä muutosmotivaation ylläpitämiseksi. Lisäksi päihdetyön kehittäminen on tulevaisuuden haasteita. Englantilaisilla vankiloilla ei ole velvoitetta palkata psykologeja. Psykologien lisäksi myös opettajien ja sosiaalityöntekijöiden määrää on rajusti vähennetty. Nämä tekijät ovat vaikuttaneet valvontahenkilöstön osallistumiseen ohjelmien toteuttamiseen. Sikäläinen valvontahenkilöstön ammattiyhdistys pitää vaikuttavan vankeinhoitotyön sisältöjä ja valvontahenkilöstön osallistumista niihin perusteltuna. Ohjelmatoimintaa aloitettaessa toimintaa kohtaan ilmennyttä vastustusta haluttiin lieventää ottamalla valvontaväki mukaan ryhmien ohjaamiseen. Seksuaalirikosten uusimista ehkäisevästä toiminnasta Ruth Mann selvitti seksuaalirikosten uusimista vähentävien ohjelmien perusteita ja muistutti hyvän ohjelman tarjoavan henkilökunnan tarvitseman toimivan tukijärjestelmän. Seksuaalirikosten uusimista vähentävät ohjelmat ovat Englannissa sopeutuneet osaksi vankiloiden luontevaa arkipäivää. Seksuaalirikosten uusimista vähentävän toiminnan periaatteina ovat: - seksuaalirikosten uusimista vähentävää toimintaa koskevaa tutkimustietoa sovelletaan käytäntöön - ohjelmat toteutetaan moniammatillisesti - kaikkiin ohjelmiin osallistuvat vangit arvioidaan kattavasti ennen ohjelmaa ja sen jälkeen - toiminnassa mukana oleville vankiloille henkilökuntineen järjestetään tarvittavat tukirakenteet - vain koulutettu henkilökunta voi osallistua terapeuttiseen työhön ohjelmien vaikuttavuutta arvioidaan myös vankeinhoitolaitoksen ulkopuolelta. Englantilainen seksuaalirikosten uusimista vähentävä toiminta perustuu kansainvälisesti tehokkaille ja tutkituille vaikuttavan työn periaatteille. Seuraavien tekijöiden on tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä seksuaalirikollisuuteen ja siksi niiden sisällyttäminen rikoksia ennaltaehkäiseviin ohjelmiin on perusteltua: - poikkeava seksuaalinen virittyminen - riski jättäytyä rikoksia ennaltaehkäisevän toiminnan ulkopuolelle - rikoksen uusimista ehkäisevien taitojen tai kontrollin puute - rikollisen käyttäytymisen kieltäminen tai vähättely - uhrin aseman ymmärtämiseen liittyvä empatianpuute Ohjelman sisältö ei yksin tee ohjelmasta tehokasta. Tutkimustieto painottaa seuraavien rakenteellisten tekijöiden merkitystä vaikuttavuuden suhteen: - mieluummin ryhmämuotoista työtä kuin yksilötyötä - tarjottavan toiminnan yhtenäisyyden takaaminen - ohjelmien toteuttamista vaikeuttaviin ja mitätöiviin tekijöihin vaikuttaminen - johdon tuen välttämättömyys työntekijöille - perusteellisen toiminnan arvioinnin välttämättömyys Seuraavilla tekijöillä on todettu olevan yhteyttä keskivertoa paremmin uusintarikollisuuteen vaikuttaviin ohjelmiin: - ohjelman selkeä ja jäsentynyt rakenne - kognitiivis-behavioraalinen lähestymistapa - ohjelmien multimodaalisuus - ohjelmien perustuminen selkeälle käsitteelliselle mallille - ohjelman vastaavuus osallistujien tarpeisiin ja reagoivuuteen mallittamisen ja draaman käyttäminen työskentelytapoina - ryhmän ohjaajien supportiivinen ote. Käytössä olevista ohjelmista Seksuaalirikosten uusimista vähentävä perusohjelma (The Core Programme) kehitettiin ottaen huomioon ohjelman sisältöön, organisaatioon sekä työskentelytyyliin liittyvät tekijät. Ohjelma otettiin käyttöön 1991 ja se uudistettiin kolme vuotta myöhemmin huomioiden uusin tutkimustieto ja ajankohtaiset interventiotekniikat. Perusohjelma koostuu vähintään 130 tunnin kokonaisuudesta, joka toteutetaan ryhmässä. Ohjelma on jaettu 20 osioon. Lyhykäisesti mainittuna osiot ovat: - ohjelman esittely ja ryhmäytyminen - seksuaalirikolliseen käyttäytymiseen liittyvien ajattelumallien ja uskomussysteemien tarkastelu ja työstäminen - rikoksentekijän tietoisuuden kehittäminen uhrin kokemuksista - rikosten uusimisen (retkahduksen) ehkäisytaitojen ja strategioiden kehittäminen. Seksuaalirikoksia ehkäisevissä ohjelmissa on kiinnitetty erityishuomiota ohjelman sisällölliseen toteuttamiseen ja organisaatioon liittyviin seikkoihin. Ennaltaehkäisevän työn yhtenäisyydestä on haluttu huolehtia julkaisemalla ohjelma käsikirjan muotoon. Jokaisella vankiryhmällä on nimetty henkilö vastaamassa ohjelman sisällöstä sekä toimintatapojen sopivuudesta. Jokainen ryhmäistunto videoidaan ja nauhoja käytetään ohjaajien työskentelyn kehittämiseen. Osa videoista postitetaan ohjelmien kehittämisyksikköön, jossa kontrolloidaan ryhmäistuntojen menettelytapoja. Osa nauhoista postitetaan ulkopuoliselle konsultille kommentointia ja työnohjausta varten. Ohjelmatoimintaa mitätöiviin tai heikentäviin tekijöihin kiinnitetään myös erityishuomiota. Verkostotyön kehittäminen valvontavirkailijoiden kanssa on tärkeällä sijalla. Vankilassa aloitetulle työlle halutaan taata jatkumo vangin vapautumisesta huolimatta. Vankiloiden henkilökunnalle, muille kuin ohjaajille, annetaan asiallista tietoa seksuaalirikosohjelmista ja seksuaalirikollisuudesta ilmiönä, jotta he voisivat olla tukemassa ohjelmissa mukana olevia työtovereitaan ja vankeja. Ohjelmien kehittämisyksikköä konsultoi alan kansainvälisistä asiantuntijoista koottu asiantuntijaraati. Yksikön johtajan suoraa tukea saavat osaston erityisalueelle nimetyt psykologit, jotka puolestaan konsultoivat ja tukevat laitostasolla ohjelmien sisällöstä, ohjelmien hallinnollisista puitteista sekä lähityöstä vastaavia työntekijöitä, jotka puolestaan ovat suorassa yhteydessä ryhmien ohjaajiin. Tämänkaltainen tukirakennelma on välttämätön työn toteuttamiselle, sujumiselle ja kehittymiselle. Ohjelman sujumista valvovat (useimmiten johtotehtävissä oleva henkilö) sekä vankien kanssa tehtävästä lähityöstä vastaavat työntekijät (valvontavirkailijat/sosiaalityöntekijät) saavat kahden päivän koulutuksen ohjelman sisällöstä ja ohjaajan työn vaikutuksista ryhmän ohjaajiin. Heidän vastuullaan on ohjelmaan valmistautumisen, istuntojen sekä niiden purkamiseen vaatiman ajankäytön takaaminen sekä työntekijöille että vangeille. Ohjelman sisällöllisestä toteutuksesta vastaavat työntekijät (useimmiten psykologit) osallistuvat ryhmän ohjaajien kahden viikon koulutukseen ja sen lisäksi saavat työn vaatimaa erityiskoulutusta liittyen tehtävän työn valvomiseen, draaman käyttämiseen uhrin asemaa käsittelevässä modulissa sekä poikkeavan seksuaalisen viriytymisen muokkaamiseen käytettävistä behavioraalisista menetelmistä. He ovat vastuussa seksuaalirikoksia ennaltaehkäisevän ohjelmatoiminnan laadusta, ryhmiin osallistujien alku- ja uudelleenarvioinnista sekä ohjaajien työn valvomisesta ja tukemisesta. Retkahduksen ehkäisyn ohjelma (The Relapse Prevention Programme) tai tehosteohjelmaksi kutsuttu kokonaisuus on jatkoa perusohjelmalle. Tehosteohjelma on tarkoitettu perusohjelman käyneille vangeille tuomionsa viimeisten kahdentoista kuukauden aikana käytäväksi. Tehostekurssiksi suunniteltu kokonaisuus hyödyntää perusohjelman ydinkohtia kehittäen ja harjaannuttaen erityisesti retkahduksen ehkäisytaitoja. Ohjelma koostuu 48 ryhmätyötunnista. Laajennettu ohjelma (The Extended Programme) on englantilaisin tarjolla oleva ohjelma. Se rakentuu perusohjelmassa saavutetulle hyödylle ja valmentaa seksuaalirikoksista tuomittuja entistä paremmin osallistumaan vapautumisvaihetta edeltävään tehosteohjelmaan kuin myös itse vapautumiseen. Ryhmässä käsitellään intiimiin ihmissuhteeseen liittyviä ongelmia ja kielteisten tunnetilojen hallintaa. Ryhmämuotoista kurssia seuraa tai siihen liittyy yksilöllinen osuus, jossa tarkennetaan ja työstetään esimerkiksi sellaisia muutostarpeita kuten poikkeavaa seksuaalista viriytymistä, rikoksentekijän omakohtaisia seksuaalisen hyväksikäytön kokemuksia tai parisuhdeneuvontaa. Ohjelman yksilöllisestä osuudesta vastaavat vankilapsykologit. Rikoksensa kieltävät vangit on myös huomioitu rikoksensa kieltävien ohjelmalla (The Deniers Programme), koska kieltäminen muodossa tai toisessa on yleinen ilmiö seksuaalirikoksiin syyllistyneiden keskuudessa kansainvälisestikin tarkasteltuna. Rikoksia ennaltaehkäisevän työn kannalta ongelmallisimpia ovat seksuaalirikokseensa täysin osuutensa kieltävät rikoksentekijät. On arveltu, että rikoksensa kieltävät ovat todennäköisempiä rikoksenuusijoita rikoksensa myöntäviin verrattuna. Mukautettu ohjelma (The Adapted Programme) on perusohjelmasta muokattu versio, jossa käytetään oppimisvaikeuksista, suullisen tai kirjallisen ilmaisun vaikeuksista kärsiville henkilöille soveltuvia kommunikaatiotapoja. Mukautetun ohjelman ovat laatineet psykiatriset sairaanhoitajat sekä puheterapeutti ja tätä ohjelmaa kokeillaan parhaillaan ensi kertaa useammassa laitoksessa. Ohjaajien laatuvaatimuksista Ryhmien ohjaajat valikoituvat monista eri vankilassa työskentelevistä ammattiryhmistä – opettajista, vartijoista, sosiaalityöntekijöistä, psykologeista, papeista tai hallinnollisesta henkilökunnasta. Ohjaajiksi tarvitaan molemman sukupuolen edustajia. Englannissa korostetaan henkilökohtaista sopivuutta ohjaajan tehtäviin enemmän kuin pohjakoulutusta. Seuraavat kriteerit tulee täyttyä, mikäli työntekijä mielii ohjaajan tehtäviin: - kognitiivis-käyttäytymistieteellisen teorian ja käsitteistön ymmärtäminen, - kyky soveltaa kognitiivis-käyttäytymistieteellisiä tekniikoita, empatiakyky - tasapuolisuus/puolueettomuus – selkeä kielen käyttö - joustava kanssakäymistyyli - keskustelun johtamistaito ja esittämiskyky - sopivuus ryhmätyöhön - kyky pysyä työjärjestyksessä – kyky antaa palautetta - kyselytekniikoiden hallinta - määrätietoisuus, ammatillisuus - kyky valmistautua sekä osallistua uusiin tehtäviin - avoin työskentelytapa - valmius ottaa vastaan palautetta omasta toiminnastaan. Ensin ohjaajiksi pyrkivät ehdokkaat arvioidaan. Jokaisesta yllämainitusta kriteeristä on laadittu tehtäviä, joiden avulla arvioidaan hakijan sopivuutta ohjaajan tehtäviin. Soveltuvat hakijat saavat kahden viikon tehokoulutuksen uusiin työtehtäviinsä. Koulutusjakson lopussa jokaisen koulutetun vahvuudet ja kehitystarpeet arvioidaan. Ohjaajien oppimisprosessi jatkuu edelleen ryhmien ohjaamisen aikana, seurataanhan ohjaajien suoriutumista tarkoin heitä työssään konsultoiden. Ohjelmia uudistettaessa ohjaajat saavat lisäkoulutusta. Retkahduksen ehkäisyohjelmassa sekä mukautetussa sekä laajennetussa ohjelmassa työskenteleville ohjaajille annetaan ohjelmien sisältöjen vaatimaa erityiskoulutusta. Useat tutkimukset osoittavat seksuaalirikoksista tuomittujen kanssa tehtävän työn vaikuttavan myös työntekijöiden henkilökohtaiseen elämään. Ohjaajat kuuntelevat työssään yksityiskohtaisia kertomuksia tehdyistä seksuaalirikoksista. Työstä rasittuminen voi ilmetä yliherkkyytenä seksuaalisen hyväksikäytön suhteen ja näkyä perhesuhteissa mm. lasten ylisuojeluna tai seksuaalisena haluttomuutena parisuhteessa. Seksuaalirikoksista tuomitut ovat varsin raskas asiakasryhmä, koska haluttomuus rikoksen myöntämiseen ilmenee eritasoisena itsepintaisena kieltämisenä. Ohjaajat ovat raportoineet vaikeuksistaan irrottautua työstä istuntojen päätyttyä sekä taipumuksesta ylityöllistää itsensä ohjelmien parissa jopa työajan jälkeen. Ohjaajille tarkoitettu tuki on välttämätöntä. Henkilökohtainen ohjanta ja neuvonta tarjoaa väylän käsitellä esiin nousseita ajatuksia ja tunteita. Perusohjelmakoulutuksessa ohjaajia autetaan ymmärtämään työn mahdolliset vaikutukset myös henkilökohtaiseen elämään ja tarjotaan tukea tämän vaativan asiakaskunnan kanssa työskentelyyn. Työntekijöiden työnohjaus on erityisen tärkeää loppuunpalamisen ja henkilökohtaisten ongelmien ennaltaehkäisyssä.