Ylijohtaja Markku Salmisen haastattelu Aimo Myllylä Kaksi vuotta ylijohtajana. Arvioi vähän muutoksia, joita olet ajanut eteenpäin. Positiivisia muutoksia ovat olleet ainakin Vantaan lääninvankilan saaminen tässä vaiheessa budjettiin ja toivon mukaan joskus kannokosta vankilaksi. Tärkeitä periaatteellisia muutoksia, jotka eivät välttämättä tunnu työssä heti, mutta jotka ohjaavat toimintaa ja vankeinhoidon arvoja, ovat päihdestrategia, periaateohjelma ja omaksuttu avoimempi tiedotuspolitiikka. Meidän toimintalinjojamme ei kovin paljon ole julkisuudessa moitittu, vaikka ajoittain yksittäisistä rikostapauksista johtuen meitäkin on kivitetty pehmoina. Meidänkin toimialamme pitää olla läpinäkyvä tai ainakin toimintatavan ammatillisesti perusteltu. Kriminaalipolitiikan tulee olla jokaisen järkevästi asioita tarkastelevan ymmärrettävissä. Vanhat riidat ammattijärjestöjen kanssa ovat muuttuneet asialliseksi keskusteluksi ja yhteistyöksi. Aina työntekijän ja työnantajan välisessä vuorovaikutuksessa on asioita, joissa tarkastelukulma ja painotukset vaihtelevat, mutta niitä yhdessä tarkastelemalla on löydettävissä hyväksyttävä vaihtoehto. Aluemalli on viime aikoina alkanut täyttää sille asetettuja vaatimuksia. Virkapuku-uudistus ja uusi tunnuskuva toivon mukaan koetaan henkilökunnan keskuudessa hyviksi asioiksi. Mitkä asiat eivät ole edenneet toivotulla tavalla? Työn sisällön kehittämisessä on näillä markoilla vaikeata edetä. Uudet toimenkuvat eivät aina ole mahdollisia esim. koulutuksesta johtuen. Tulossopimusten ei siksi pitäisi olla mitään fraasitaltioita, joita ei aiota valtionhallinnossa myös rahoituksen osalta noudattaa. Siirtyneet budjettierät on nyt syöty ja ensi vuonna myös vankeinhoidossa joudutaan lomauttamaan ihmisiä ja melko varmasti joitakin myös irtisanomaan, vaikka työn vaatimukset ovat jatkuvasti lisääntyneet. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin onnistumme kuivaamaan vankeja nykyisessä päihdetarjonnassa. Vankien terveystilanne on heikentynyt huolestuttavasti. Miltä näyttää avolaitosten kohtalo? Yhtenäinen avolaitospolitiikka ainakin näyttää toimivan paremmin kuin aikaisemmin. Kaikki avolaitokset tulevat jatkossa toimimaan päihteettöminä tai pikemminkin päihdesopimuslaitoksina. Olemme avanneet uusia kunnallisia kohteita ja saaneet jatkettua Seutulan laitoksen toimintaa. Uskon, että voimme Metsäntutkimuslaitoksen ja Museoviraston kanssa avata uusia kohteita, joilla voidaan korvata loppuun suoritetut työt. Luultavasti on järkevämpää jatkossa sijoittaa avolaitoksiin myös pitkäaikaisvankeja, jotka ymmärtävät sitoumusten merkityksen. Se lienee mielekkäämpää kuin lyhytaikaisten vankien peruutusruletin pyörittäminen. Miten tullaan kehittämään organisaatiota ja laitoksia? Kriminaalihuollon asema ja tehtävät ovat tällä hetkellä tarkasteltavina. Lopullinen muoto rangaistusten täytäntöönpanon yhdistämiselle varmasti löytyy. Vaikka yksittäisen työntekijän käytännön tehtävien hoito ei muuttuisi mitenkään, nämä muutokset puhuttavat aina. Myös vankeinhoito voi toimia usealla eri organisaatiomallilla. Jos organisaatiota muutetaan, on samalla työpanokset mietittävä uudelleen ja on oltava valmiuksia myös rahoittaa puuttuvat toimenkuvat. Koen usein, että tarvitsisin laitosten todellisesta toiminnasta täsmällisemmän ja realistisemman kuvan kuin minkä voi saada kokouksissa ja papereista lukemalla. Joskus vaikkapa vankien omaisten soitot antavat enemmän ajattelemisen aihetta kuin päivän kaikki kokoukset. Kentällä kulkemiseen ei taas aika riitä. Asiat eivät paljon vuodessa tai parissa muutu. Esim. Kakolanmäen laitosten uusrakentamista koskeva hanke voinee näkyä kauhakuormaajan liikkeinä vasta Vantaan valmistumisen jälkeen. Tämän jälkeen olemme jo kokonaan uusissa tilanteissa ja ratkaisut on arvioitava uusien vankilukujen ja rikostilanteen perusteella. Kannattaa katsella hiukan taaksepäin, mikä kaikki on muuttunut muutamana viime vuotena. Sama muutosnopeus on edessäpäin. Jos kolmen vuoden päästä meillä on yksi uusi laitos ja selkeä laitoskannan uudistuspolitiikka, uusi lainsäädäntö ja valtuudet, olemme edenneet jo monella tavalla. Mitkä ovat keskeisiä tulevaisuuden näkökohtia rikollisuuden kehityksessä? Tutkintavankien ja ulkomaalaisten sekä vahvasti sairaiden vankien määrä on noussut, vaikka vankien kokonaismäärä on ehkä vakiintunut nykyiselle tasolle. Erityisesti nuorisovankien uusimistiheys on huolestuttava. Ei todellakaan voi olla iloinen siitä tiedosta, että vuoden –94 jälkeen vapautuneista nuorista 89 % on palannut vapauduttuaan uudelleen joko vankeuteen tai yhdyskuntapalveluun ja lopuillakin saattaa olla oikeusasioita odottamassa. Rangaistusten nopeuttamiskokeilu voi antaa vauhtia rikosten uusimisen estämiseen, mutta toisinaan tuntuu siltä, että kriminaalipolitiikka on toivottomassa tehtävässä korjatessaan ihmisten sosiaalisia ongelmia. Nykyinen paradoksi näkyy siinä, että läheisyyden puutteesta kärsiville asetetaan vuoden kuluessa 1000 lähestymiskieltoa. VP -projektin lopputuote luovutettiin juuri viime viikolla. Kun kerran päihdekuntoutus näyttää kaikessa korostuvan, on aika tehdä johtopäätökset näiden projektien tulosten tehokkaammasta ja laajemmasta käytöstä. Eri yhteyksissä olen todennut luottavani siihen, että näillä ohjelmilla voidaan antaa mahdollisuus palata rikoksettomaan elämään, vaikka parhaimmatkaan ohjelmat eivät voi antaa vangille takuuta selviytymisestä. Vankiloissa on suuri joukko niitä, joiden ongelmina ovat viina ja huumeet ja vasta seuraavana niiden käytöstä aiheutuva rikollisuus. Mitä odotat syyskuussa aloittaneelta RTL –komitealta? RTL –komitea on saanut todella laajan ja haastavan työn. Ensimmäisissä kokouksissa on ollut asiallinen henki, joka lupaa, että riittävän hyvin perusteltu ehdotus on mahdollista aikaansaada. Komitea jo sinänsä on hyvä asia, koska lainsäädännön jälkeenjääneisyys on tunnettu jo pitkään. Aikataulua tosin epäilen omien aiempien kokemusten perusteella. Totesit syksyn aluepäivillä, että ongelmat on voitava erottaa mahdollisuuksista. Mikä on tervehdyksesi 2000-luvulle? Kun aloitit kysymällä muutoksista, tästä jutustasi näyttää tulevan turhan luettelomainen. Jos saisin tehdä pukin konttiin vain kolmen kohdan listan tärkeistä asioista, valitsisin kunnollisen laitoskannan, hyvän henkilöstöpolitiikan ja sellaisen lainsäädännön, jonka kanssa voivat vangit, henkilökunta ja veronmaksajat elää mahdollisimman turvallisesti. Ongelmia ovat vaikkapa sellaiset vankien tarpeet, esim. vankien terveydentilan heikkeneminen, joihin emme näytä kykenevän vastaamaan. Kun lehti ilmestyy joulun alla, toivotan samalla Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta. Vuosituhannen vaihtumista taidan viettää keskiyön matikkapilkillä jossain, missä on jäitä ja toivon mukaan tähtiä taivaalla. Kaikki järjestyy, ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella.